Olen erityisluokanopettaja ja diplomi-insinööri sekä kolmen lapsen isä.
Miksi erityispedagogiikkaa
Erityispedagogiikassa minua kiehtoo pedagogisen rakkauden ja akateemisen työotteen yhdistelmä. Kuvassa esitettyjen tekijöiden, pedagogisen rakkauden, interventiomuotoisen tuen sekä moniammatillisen osaamisen leikkaus muodostaa inspiroivan pohjan työotteelle, jolle olen löytänyt tieteellistä selkänojaa ns. Turun mallin mukaisesta tavasta organisoida erityispedagoginen toiminta: pedagoginen kokonaiskuntoutus (Kauppila ym. 2016).
Kuva: Inspiroiva tapa tarkastella erityispedagogista toimintaa holistisesti kuntoutusperspektiivistä
Ammatillisista vaikutteista
Opiskelupolullani sekä työelämässä minua on inspiroinut suuresti isoisäni Asko Aurelan poikkitieteellinen ja rajoja rikkova ajattelu, josta jälkipolvet voivat lukea teoksesta Tieteellisen toisinajattelijan käsikirja (Aurela 1993).
Lastenpsykiatrian ja pedagogisen kosketuksen teemoja olen saanut oppia isoäidiltäni Anneli Aurelalta, joka toi Turun lastenpsykiatriaan holding-terapian menetelmiä (Aurela 1996).
Tekniikan puolella esikuvani on ollut oma isäni pitkän uran Aalto yliopiston kylmälaboratoriossa, VTT:llä ja mikroelektroniikan teollisuudessa tehnyt Aarne Oja (https://www.semi.org/en/mstc-2023-speaker-bio-aarne-oja), kenties monipuolisuudessaan myös toinen isoisäni professori Simo Oja (https://fi.wikipedia.org/wiki/Simo_Oja).
Aurela, A. (1993). Tieteellisen toisinajattelijan käsikirja. Art House.
Aurela, A. (1996). Sylissäpito elämänmuotona ja terapiana. A. Aunela.
Kauppila, J., Sipari, S., & Suhonen-Polvi, H. (2016). Lapsen kokonaiskuntoutus kehitysympäristössään.
Teoksessa I Autti-Rämö, AL Salminen, M Rajavaara, A Ylinen (toim.) Kuntoutuminen. Duodecim, Helsinki.